Eettisyys & Arvot

Ihmiselämän tärkein asia on ymmärtää toisten ihmisten merkitys omassa elämässä ja omassa henkisessä kasvussa. Siksi eräs tärkeimpiä elämänohjeita korostaa sitä, että meidän tulisi pyrkiä lähemmäs toisiamme. Erityisesti silloin, kun ihmisten välillä on epäselvyyksiä tai erimielisyyksiä, tämä ohje on kullan arvoinen:

 "Yksi tärkeimmistä matkoista, mitä ihminen voi tehdä, on mennä toista ihmistä puolitiehen vastaan."

Jos ihmisille halutaan opettaa arvoja, ennen kaikkea heitä itseään on arvostettava omana itsenään, sillä kaikkien arvojen perusta on ihmisen itsearvostuksessa.

Itsearvostus on tae ihmisen kyvylle tuntea myötätuntoa ja kyvylle harjoittaa itsekritiikkiä.

Itsekritiikki auttaa meitä suhteuttamaan itsemme järkevästi omaan ympäristöömme, myöntämään ja korjaamaan omia tekemiämme virheitä ja vääryyksiä. Meille syntyy selkeyttä ja todellisuudentajua suhteessa kykyihimme, rajoihimme ja siihen, mitä olemme tehneet. Itsekritiikki ei tarkoita itsensä tuomitsemista tai itsensä hylkäämistä. Terve itsekritiikki varmistaa ihmiselle kyvyn elinikäiseen elämänkoulussa oppimiseen, joka on perusta itsen ja toisten hyvinvoinnille; eettisesti arvokkaalle elämälle.

Mitä eettisyys oikeasti on?

Eettisyyteen liittyy olennaisesti moraali. Moraalilla käsitetään kaikki ne normit ja arvot, jotka ohjaavat arviointejamme ja käytöstämme - riippumatta siitä, ajattelemme me niitä tai emme. Moraali vaikuttaa usein tiedostamattomana kaikkiin kannanottoihimme ja tekemisiimme.

Usein kuulee sanottavan "Minä en halua moralisoida". Käytännössä ihmisen on mahdotonta olla moralisoimatta, koska kaikkeen arkipäiväiseen arvottamiseen liittyy oma sisäinen moraalinen kannanotto.

Etiikka eli moraalifilosofia käsittää kaikki ne normit ja arvot, jotka ohjaavat - tai joiden ainakin tulisi ohjata - käyttäytymistämme ja asennoitumistamme toisiin ihmisiin. Eettisyys on siten tietoiseksi tullutta moraaliamme.

Ihmiskäsitys on olennainen osa eettisyyttä.

Filosofi Simone Weil on todennut, että eettisyyden voin tiivistää kysymykseen "Kuinka katsomme toista ihmistä?".

Eettinen johtajuus on epäselvä, arvoväritteinen ja kulttuurisidonnainen käsite. Se mainitaan usein samassa yhteydessä kuin käsite "Yhteiskuntavastuu", jolla tarkoitetaan taloudellista, ekologista ja sosiaalista vastuuta.

Minä haluan jalkauttaa eettisen johtajuuden yksittäisen johtajan ja esimiehen henkilökohtaiseksi kysymykseksi, koska juuri hänestä kumpuaa ratkaisut, jotka ilmenevät yritysten ja eri yhteisöjen päätöksinä.

Kirjani "Nokia- vuodet, Mitä johtajuudesta voi oppia" on oma kuvaukseni uudenlaisesta 2000-luvun eettisestä johtajuudesta, Luottamusjohtamisesta. Tämä 2000-luvun johtajuus on ihmisjohtajuutta, joka nousee kunkin johtajan ja esimiehen omasta vahvasta arvopohjasta ja itsetuntemuksesta.